Lomastressiä

Olemme Miehen kanssa tulleet vanhoiksi. Siitä kertoo se, että meillä on molemmilla niin sanotut täydet lomat, 38 vuosilomapäivää. Olemme etuoikeutetussa asemassa siinäkin mielessä, että olemme pystyneet olemaan ainakin jompi kumpi lomilla yhtä aikaa lasten kanssa sekä syyslomalla, joululomalla, hiihtolomalla että pääsiäislomalla. Pienen paikkakunnan pappina olisimme paljon enemmän kiinni töissämme juhlapyhinä kuin nyt suurten kaupunkiseurakuntien paimenina. En olisi osannut kuvitella, että saamme järjestymään näin hyvin lomamme. Yksi syy sille, että halusin uskonnon- ja psykologianopettajaksi papin ammatin sijaan oli nimittäin se, että ajattelin kauhulla heitteillä olevia lapsia, jos molemmat vanhemmat ovat pappeja. Onneksi Jumala on niin viisas, että hän on osannut johdattaa meitä tässäkin asiassa. Ei voi olla muuta kuin kiitollinen!

Kiitollisuudesta huolimatta viime vuosina perheessämme on ollut harvinaisen paljon lomastressiä, yleensä paljon ennen varsinaista loman ajankohtaa.  Meidän on ollut hyvin vaikea löytää moneen vuoteen lomakohteita, jotka sopisivat meille kaikille. Se johtuu ensinnäkin siitä, että lapsemme ovat niin eri-ikäisiä ja kahta eri sukupuolta. Heidän harratuksensa ja kiinnostuksenkohteensa ovat hyvin erilaisia, samoin kuin minun ja Miehenkin. Sen lisäksi kaikilla perheenjäsenillä on hyvin vahvoja mielipiteitä ja näkemyksiä. Niinpä perheessämme on pidetty joka vuosi aika monta perhekokousta, joissa on yritetty päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä lomilla tehdään. 

Viime keväänä olin taas kerran stressantunut siitä, ettemme keksineet kesälomalle mitään lomakohdetta, joka olisi sopinut kaikille perheemme jäsenille ja lompakollemme. Eräässä naistenillassa, jossa harjoitimme kuuntelevaa rukousta, ystäväni näki näyn. Siinä keinuin leppeässä kesäsäässä iloisena ja vapautuneena. Silloin pääsin turhasta stressistä enkä enää yrittänytkään itse suunnitella meille hyvää kesälomaa. Saimme hyvän loman, vaikka kesäkuuhun kuuluivat Kuopuksen borrelioosi, pikkupoikien vesirokko ja törkeän huonot säät. Siitä huolimatta nautimme lomailusta leppoisassa ilmapiirissä kotona. Vesirokkokaranteenin vuoksi emme voineet tavata paljon ketään ihmisiä. Ehkä tarvitsimme juuri sellaista lomaa intensiivisen kevään jälkeen. Saimaan reissu kahdestaan Miehen kanssa sekä Vaasan ja New Winen -reissut lasten kanssa riittivät mainiosti loman huvituksiksi. Mielessä oli monta pientä retki-ideaa, joita en ehtinyt toteuttaa poikien sairastelun vuoksi. 

Tänään aloimme miettiä Miehen kanssa Flamingon kylpylässä, kannattaako edes lähteä ulkomaille koko perheellä. Kotona lomailu on tuntunut nyt hiihtolomalla niin hyvältä. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, ettei ole tarvinnut pakata eikä matkustaa minnekään kauas. Kotona perheen ruokkiminen on helppoa, pyykit saa pestyä kätevästi ja kaikki tavarat löytyvät helposti. Lomalla mökissä tai loma-asunnossa menee yllättävän paljon aikaa kaikenlaiseen säätämiseen.

Olemme tehneet nyt kotilomalla samanlaisia asioita kuin matkoilla: urheilleet, shoppailleet sekä käyneet elokuvissa ja kylpylässä. Lisäksi lapset ovat käyneet erilaisissa huvittelupaikoissa. Parasta kotilomassa on se, ettei kaikkien tarvitse olla yhdessä 24/7. Minä olen päässyt välillä ystävän kanssa jumppaan. Neidillä on ollut kaveri yökylässä ja mukana shoppailureissulla. Mixu käy kavereiden kanssa SuperParkissa ja Megazonessa. 

Olisin niin valmis luopumaan haaveestani päästä kolmen vuoden tauon jälkeen koko perheellä ulkomaanmatkalle, jos Suomeen luvattaisiin kesäkuuksi lämmintä säätä. Pelkkä Espanjan lomakuvan näkeminen saa mielen lämpimäksi, kun taas Tampereen kylpyläloma herättää kylmiä muistoja. Lumipallo tuntui kylmältä kädessä sviitin parvekkeella keskellä kesäkuutakin. Siitä olen kaikesta huolimatta varma, että minulle tulee hyvä kesäloma. Muista perheenjäsenistä en sitten tiedäkään. Elämä on asennekysymys!