love

love

Olen..

Rakastan..
Kultaa, kullanmuruja, kahvia, kolmiyhteistä Jumalaa.
Kavereita, kirjoja, keskusteluja, kuntoilua, kulttuuria ja kauneutta.
Kuulun Ristinummen Rouviin. Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan blogiani!

tiistai 26. toukokuuta 2015

Panosta tärkeimpään ihmissuhteeseen!

Parisuhteen arki on välillä kauniita sanoja ja herkkiä hetkiä, romanttisia tekstiviestejä ja rakkauden osoittamista hyvillä teoilla. Yhtä usein parisuhteen arki on kuitenkin tiukkoja aikatauluja, konflikteja, työtä ja vaivaa. Siksi on välillä hyvä pysähtyä yhdessä miettimään, mitä meidän parisuhteellemme kuuluu. Parisuhteen palikat on yksi tapa käsitellä parisuhdetta.



 Palikkatalon pohjana on harmaa kivijalka, joka kuvaa sitoutumista. Sitoutuminen on
tahtomista ja mielialoista riippumaton valinta pysyä yhdessä. Sitoutuminen on ollut edellisille sukupolville itsestäänselvyys. Meidän ikäpolvillemme sitoutuminen on haaste. Sitoutuminen puolisoon on kuitenkin ehdoton edellytys onnelliselle parisuhteelle.

Keltainen tunnepalikka  on kuin parisuhteen lämpökeskus. Sen molemmilla puolilla olevat palikat,riidat ja seksuaalisuus, edustavat tunnealueen voimakkaimpia alueita.
Parisuhde on kaikista läheisin ihimissuhde. Siksi se aktivoi tunteiden koko kirjon. Tunteiden tunnistaminen ja tunnustaminen ovat parisuhteessa avaimia molemminpuoliseen ymmärtämiseen.

Kaikenlaisten tunteiden ilmaisu on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää. Tunteisiin kiinni pääseminen voi tuntua vaikealta, jos niiden alkuperää ei oikein tiedä. Esimerkiksi vihan tai tunteen alla piilossa voikin olla ihan toisenlaisia tunteita: pettymystä, ahdistusta, syyllisyyttä, kyllästymistä, nälkää, väsymystä, mustasukkaisuutta tai  huolta. Tunteiden viestin ymmärtäminen edellyttää niiden tunnistamista  ja nimeämistä.

Tunnepalikan viereen tulee oranssi seksuaalisuuden palikka, koska seksuaalisuus on tunnealueen voimakkaimpia puolia. Hellyys, intohimo ja huumori ovat tärkeitä läheisessä parisuhteessa. Rikas ja tasapainoinen seksuaalielämä ei ole itsestääselvyys, mutta se on mahdollista saavuttaa, ja sen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Asiantuntijat sanovat, että olisi tärkeä opetella puhumaan avoimesti seksiin liittyvistä toiveista, ilosta, peloista ja huolista. Jos puhumisen alkaminen tuntuu hankalalta, voi keskustelun avuksi ottaa aiheeseen liityvän kirjan tai mennä ammattiauttajan luo puhumaan.

Tunnepalikan toisella puolella on punainen riita-palikka. Palikkatalon riidat-palikasta sanotaan näin: ”Ristiriidat kuuluvat parisuhteeseen. Avoin ristiriitojen kohtaaminen mahdollistaa suhteen syvenemisen.”  Suosituimmat riidan aiheet liittyvät kotitöiden jakoon, rahan käytöön, lastenkasvatukseen sekä erilaisiin arvoihin, joista monet tulevatlapsuudenkodeista.

Sinisestä sanat-palikasta sanotaan näin: ”Puhumalla ja kuuntelemalla tiedämme enemmän ja luulemme vähemmän. Ihmisen syvimpiä tarpeita ovat nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi tuleminen.” Parisuhteessa puhuminen ja kuunteleminen on ainoa tapa tulla tietoiseksi puolison ajatuksista ja tunteista. Puhumiseen ja kuunteluun liittyy  monenlaisia esteitä. Siihen, mitä kuulemme toisen sanovan, vaikuttavat omat odotuksemme, ennakkoluulomme, aikaisemmat kokemuksemme, arvomme, uskomuksemme ja tunteemme. Kuuntelemisessa on tärkeää se, että malttaa kuunnella, mitä puoliso oikeasti yrittää kertoa. Kuuntelemisessa on tärkeää myös asettua toisen asemaan, ja tunnistaa toisen tunteet. Puhumisessa on tärkeää käyttää minä-viestejä ja vältää syyttelyä sekä toisen puolesta puhumista.

Harjapalkkiin kuuluvat kaksi asiaa: luottamus ja anteeksianto. Hyvä parisuhde perustuu sitoutumiseen, luottamukseen ja anteeksiantoon.”Kunnioitus ja uskollisuus ovat parisuhteen luottamuksen perusta. Luottamus tuo turvallisuutta ja vakautta.”  Kunnioitukseen kuuluu esimerkiksi se, että hyväksyy toisen persoonan ja temperamentin vaikka ei tietenkään tarvitse hyväksyä sitä, mikä on tuhoavaa suhteelle. Fyysinen, mutta myös henkinen uskollisuus on erittäin tärkeää terveelle parisuhteelle. Ei kannata edes mielessä helliä ajatuksia muista kuin omasta puolisosta, koska se voi nakertaa omaa parisuhdetta.

Harjapalkin toinen puoli on anteeksianto, joka on ensiarvoisen tärkeä onnellisessa parisuhteessa.  Palikasta sanotaan näin: ”Väärinkäsityksiä ja virheitä tapahtuu päivittäin. On vaikeaa voida hyvin ilman hiertävän asian selvittelyä. Anteeksiantaminen ja anteeksipyytäminen puhdistavat ilmapiiriä.” Rehellisyys on  tärkeä edellytys anteeksiannolle. On uskallettava  tunnustaa virheemme ja pyytää niitä anteeksi sekä pyrittävä antamaan anteeksi. Anteeksiantamus on on ennen kaikkea valinta eikä tunne.  Anteeksiantamus on kuitenkin prosessi, joka vie aikaa. Anteeksiantamus ei tarkoita myöskään väärän teovähättelyä. Anteeksiantamuksesta hyödyn itse eniten, koska vapaudun katkeruuden kahleista.

Parisuhteen palikkatalon kattona on rakkaus. Siitä sanotaan näin: ”Rakkaus tuntuu näkymättöminä säikeinä kahden ihmisen välillä. Yhtä tärkeää kuin saada rakkautta on antaa sitä. Rakkaus vaatii huolenpitoa kasvaakseen.”


"Minä uskaltaudun uusille teille
päästäkseni sinun luoksesi,
ennen kulkemattomille teille,
jotka vain luottamukseni sinuun voi nähdä.

Minä haluan avata keskustelun uudelleen
ja varustan koko mielikuvitukseni matkalle
löytääkseni sinut.

Minä uskon suhteemme pysyvyyteen,
syvän jakamisen mahdollisuuksiin.

Emme ole vielä yrittäneet kaikkea.
Emme ole vielä panneet peliin koko elämäämme.
Emme ole vielä suostuneet ehdottoman haavoittuviksi."


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Onnea äidit (biologiset, henkiset ja hengelliset äidit) ♥



Facebookissa on Iltarukous-ryhmä, jonka on perustanut Pellosta lähtöisin oleva Satu Kreivi-Palosaari. Eilen tämä oululainen pastori julkaisi ryhmässä tällaisen rukouksen. 
Kiitos Jumala kaikesta siitä äitiydestä, 
joka on saanut toteutua ja siitä äitiydestä, 
joka etsii tapaansa toteutua. 
Anna äitien olla juuri niin ihania, raivostuttavia, 
liikuttavia ja pelokkaita ja tavallisia äitejä kuin he ovat. 
Kiitos, että äitiys ei synny vain synnyttämällä.
Että rakkaus lapseen saadaan lahjaksi. Aina. 
Auta äitiä, joka on epäonnistunut. 
Auta lasta, jonka on vaikea rakastaa äitiään.
Kutsu esiin hoivaa ja välittämistä, 
kaikista meistä. Ihmisistä. Amen

Äitienpäivä on ihana ja kipeä päivä. Eilen vietettiin lapsettomien lauantaita niiden perheiden kunniaksi, jotka eivät ole saaneet lasta. Minulla kävi perjantai-iltana arvovieraita, Pellossa asuvat vanhempani ja Aavasaksalla asuva tätini piipahtivat meillä oltuamme ensin yhdessä kuuntelmassa tyttäreni pianoesitystä Aino-salissa. Annoin kahveilla äidilleni äitienpäiväkahvia ja äitienpäiväkortin. Halusin antaa Kaisa-musterillekin jonkun lahjan. Kaivoin lahjalaatikkoa ja löysin sieltä Psalmilaulu-CD:n. Hän tuli iloiseksi saamastaan lahjasta.

Tätini on upea esimerkki siitä, miten nainen voi elää täyttä elämää, vaikkei perustakaan perhettä. Hän on niitä ihmisiä, joiden perhe on paljon suurempi kuin ydinperhe. Hän on koko suuren suvun keskushenkilö, joka saa kutsun juhliin silloinkin, kun paikalle kutsutaan vain lähisuku. Hän kuuluu kaikkien perheiden lähisukuun. Hän muistaa syntymäpäivät ja ylioppilasjuhlat. Hän tietää ensimmäisenä vauvauutiset. Hän on kiinnostunut suvun kuulumisista ja hän on kaikille rakas ja tärkeä.

Kokonainen elämä ei tarkoita sitä, että sen pitäisi mennä tietyn muotin mukaan. Raamatussa on paljon esimerkkejä siitä, että ihmiset elivät onnellista elämää, vaikka heillä ei ollutkaan perhettä.  Paavali oli jopa sitä mieltä, että on parempi elää naimattomana ja keskittyä enemmän Jumalan ja toisten ihmisten palvelemiseen. Anna-Mari Kaskinen kirjoitti eilen Facebookissa hienon tervehdyksen niille, jotka ovat olleet hengellisiä tai henkisiä äitejä rohkaisullaan.

Hyvää äitienpäivää kaikille teille,
jotka olette katsoneet katseella, joka kohottaa, ei latista,
puhuneet sanoilla, jotka rohkaisevat, eivät nujerra,
ojentaneet käden, joka silittää eikä lyö,
avanneet polkuja pelosta ja häpeästä 
kohti luottamusta ja valoa.
Sillä äitiys on enemmän kuin biologiaa
Äitiys on suuri sydän,
sydän joka ei tunne rajoja,
sydän joka murtuu myötätunnosta ja rakkaudesta
mutta jaksaa toivoa, aina toivoa.

Rukoussunnuntai sopii hyvin äitienpäiväksi. "Jaksaa toivoa, aina toivoa" on kuin suoraan päivän evankeliumitekstistä. Ihminen menee keskellä yötä pyytämään leipää ystävältään, joka ei jaksa kuunnella hänen hellittämätöntä pyytämistä. Raamatussa ei tuomita ihmistä, joka jankuttaa tarpeistaan Jumalalle, vaan Jeesus rohkaisee meitä pyytämään Jumalalta paljon. Jumala ei ole saita Jumala. Hänellä on kaikki maailmankaikkeuden varannot käytössään. Siksi meidän ei tarvitse ajatella, että Jumalalla ei olisi meille annettavaa. Hän voi täyttää tarpeemme paljon paremmin kuin kukaan ihminen. 

Jotkut kristityt ovat sitä mieltä, ettei Jumalaa kannata vaivata omilla pienillä murheilla, kun maailmassa on niin paljon suurempia ongelmia. Se ei kuitenkaan ole raamatullista. Raamatussa Jumala kehottaa meitä pyytämään, jotta saisimme. Hän kehottaa meitä kolkuttamaan, jotta saisimme. Jos rukoilemme Jumalalta jotain asiaa ja saamme sen, ei se tarkoita, että se olisi joltain muulta pois. Meidän hyvinvointimme on Jumalalle tärkeä asia, minkä vuoksi hän mielellään kuuntelee toiveitamme ja tarpeitamme. 

Ajatelkaapas miltä teistä tuntuisi äitinä tai isänä, jos lapsi olisi vaikka viikon nälkäisenä eikä kertoisi teille siitä mitään. En usko, että kukaan vanhempi kehuisi lasta siitä, miten hän oli hyvä tyttö tai kunnon poika, koska kärsi nälkää eikä pyytänyt apua. Sen sijaan vanhempi olisi tosi pettynyt ja surullinen siitä, ettei lapsi ole pyytänyt ruokaa pursuilevasta jääkaapista. Äitinä minulle tulisi tunne, että olen epäonnistunut vanhempana, jos lapseni ei uskaltaisi kertoa minulle toiveistaan, unelmistaan ja tarpeistaan. Miksi me sitten niin usein ajattelemme, ettei Jumala välitä meidän toiveistamme?  

Ihmisten rakkaus on aina sangen keskeneräistä ja vaillinnaista, mutta Jumalan rakkaus on täydellistä. Siinä ei ole pisaraakaan kateutta ei itsekkyyttä eikä vääränlaista halua hallita, vaan Jumalan rakkaus on puhdasta ja hyvää.

Äitinä yritän kasvattaa lapsissani hyvää hedelmää. Sen vuoksi en aina anna heille heti sitä, mitä he pyytävät. Jos he saisivat kaiken heti, eivät he oppisi samalla tavalla arvostamaan saamiaan asioita. Viimeisimmällä Prisma-käynnillä poikani halusi ostaa Star Wars -elokuvia. Hänelle tuli vähän paha mieli sanoessani, etten osta DVD-levyjä ihan tavallisella kauppamatkalla. Ehdotin, että poika voi pyytää sitä synttäri- tai joululahjaksi tai kerätä rahat tekemällä jotain ylimääräisiä kotitöitä. Uskon, että vaivannäkö asian hyväksi kasvattaa lasta ja hänen luonnettaan.

Samalla tavalla Taivaallinen Isä kasvattaa meidän luonnettamme. Usein hän ei vastaa rukouksiimme kovinkaan nopeasti. Yksi syy voi olla siinä, että hän kasvattaa luonnettamme ja kärsivällisyyttämme. Toinen syy voi olla siinä, että emme aina ole riittävän sitkeitä rukouksessa. Tämän päivän tekstissähän Jeesus nostaa rukouksen esikuvaksi periksiantamattoman pyytäjän. Kolmas syy voi olla siinä, että aika ei ole vielä kypsä. Omassa elämässäni on olut paljon prosesseja, joissa rukousvastaus on viipynyt vuosikausia. Jumala ei anna lapsilleen mitään huonoja asioita, vaan hän antaa meille hyviä asioita oikealla hetkellä. Monet asiat, jotka tuntuvat ensin huonoilta, voivat muuttua Jumalan käsitelyssä siunauksiksi. Jumala rakentaa aivan kuin suurta mosaiikkiteosta, jossa jokaisella osalla on oma tarkoituksensa. Silloin, kun teos ei ole vielä valmis, osien tarkoitusta on välillä todella vaikea tajuta. 

Jumalan rukousvastaukset voivat viipyä myös sen vuoksi, että hän ei yleesä hoida oireita vaan itse ongelmaa. Hän pyrkii ohjaamaan meitä niin, että emme pyytäisi hänen apuaan vain silloin, kun kaikki menee pieleen. Jumala ohjaa ihmisiä ottamaan vastuuta omasta elämästä. Sen vuoksi välillä voi tuntua siltä, että Jumala antaa lapsilleen käärmeen, kun tämä pyytää kalaa. Viimeistään taivaassa saamme kuitenkin huomata, että kaikissa Jumalan suunnitelmissa oli takana valtava rakkaus ja hyvyys.

Kelttiläinen rukous kertoo Jumalan rakkaudesta:  

Niin kuin käsi on tehty pitelemään ja silmä katselemaan,
niin olet luonut minut iloitsemaan, Jumala.
Ota minut kanssasi löytämään iloa kaikkialta:
orvokin kauneudesta, leivosen laulusta, lapsen kasvoista, 
äidin rakkaudesta, Jeesuksen puhtaudesta. Aamen. 

Päivän raamatunteksti: 
Luuk. 11: 5-13
Jeesus sanoo:
    ”Kuvitelkaa, että joku teistä menee keskellä yötä ystävänsä luo ja sanoo: ’Veli hyvä, lainaa minulle kolme leipää. Eräs ystäväni poikkesi matkallaan luokseni, eikä minulla ole tarjota hänelle mitään.’ Toinen vastaa sisältä: ’Älä häiritse minua. Ovi on jo lukossa, ja minä olen nukkumassa lasten kanssa. En minä voi nousta antamaan mitään.’ Mutta minä sanon teille: vaikka hän ei nousisikaan antamaan toiselle leipää pelkkää ystävyyttään, hän kuitenkin tekee sen, kun tämä hellittämättä pyytää, ja hän antaa niin paljon kuin toinen tarvitsee.
    Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.”







maanantai 4. toukokuuta 2015

Mahtava aarrearkku



Ystäväni antoivat minulle 40-vuotislahjaksi maailman parhaimman lahjan: kauniin ja tuunatun hatturasian, joka oli täynnä aarteita. Vieraat olivat laittaneet rasiaan symbolisia lahjoja, jotka kuvasivat minun ja antajan suhdetta. Aarrearkun avaaminen oli sykähdyttävä kokemus. Iloitsin valtavasti siitä, miten erilaisia, ihania ja upeita ystäviä minulla on. Monet lahjoista ja saamistani teksteistä ovat sellaisia, etten halua niitä jakaa. Ne ovat niin rakkaita, henkilökohtaisia ja tärkeitä. Muistelen niitä varmaan vielä 40 vuoden päästäkin. Yhteinen saateteksti kuului näin:
"Elina, olet meille rakas aarre! Ystävät ovat kuin erivärisiä ja -muotoisia jalokiviä, joita löydämme elämämme matkan eri vaiheissa. Vaikka ystävät kulkevat rinnakkain ehkä vain hetken, tosi ystävyyden jalokivi säilyy. Tähän aarrearkkuun olemme tallettaneet muistoja, joiden vuoksi olet meille korvaamaton."

Yhden teksteistä haluan jakaa, koska se oli niin uskomattoman kaunis. Tiedän, etten ole pystynyt olemaan tällainen ystävä kaikille ihmisille. En kutsunut juhliini kaikkia niitä ihmisiä, joita kutsuin 30-vuotisjuhliin. On kipeää, että jotkut ystävyydet ovat katkenneet. Mutta se tuntuu hyvältä, että monet ystävät ovat kokeneet minut kannustavana ja rakastavana. Upea teksti rohkaisee minua olemaan vielä parempi ystävä jatkossa.

Elina, 
sinuun katsoessani katsoinkin peiliin,
erilaiseen peiliin, mihin olin tottunut.
En nähnyt arvioitsijaa, arvostelijaa tai tuomitsijaa.
Näin sensijaan peilissä aidon,
läsnäolevan katseen.
Kasvot, jotka säteilevät iloa ja rakkautta.
Näen kasvoillasi lempeän, kannustavan ja siunaavan hymyn.
Sinä oletkin Taivaan Isän lähettämä!
Hän itsensä kasvoina, hymynä ja siunauksena täällä.
Olen sinun kohtaamisestasi iloinen ja kiitollinen.
Ilosi tarttuu!
Olet kaunis kasvoiltasi ja sydämeltäsi.
Kiitos Elina ♥ Paljon onnea!

Välillä on siunattua, kun on saanut olla Rakkauden Jumalan välikappaleena, kaikista virheistä huolimatta ♥