Kuljin ystäväni kanssa pimeää metsätietä syksyisenä
perjantai-iltana. Olimme olleet partiomajalla katsomassa leirillä olevia
ystäviä, ja ilta oli venynyt pitkäksi. Yllätyimme siitä, miten pimeää ulkona
oli. Emme uskaltaneet lähteä metsän halki sitä reittiä pitkin, jota olimme
päivänvalossa tulleet. Metsätiellä kulkeminenkin tuntui tarpeeksi kammottavalta
pienen taskulampun valossa. Eteenpäin näki vain muutaman metrin, ympärillä oli
synkkä metsä ja lukiolaistyttöjen mielikuvitus vilkkaimmillaan. Ei auttanut muuta
kuin ottaa ystävää kädestä kiinni. Toinen meistä alkoi laulaa: "Maan
korvessa kulkevi lapsosen tie." Lapsuuden tutun virren ja ystävän
saattelemana oli paljon turvallisempaa kulkea. Pelko väistyi ja tilalle tuli
luottamus siitä, että emme ole yksin.
Keskitysleirillä oli kaoottinen tilanne. Vangit pelkäsivät
ja olivat levottomia. Vartijat huomasivat vankien levottomuuden ja puuttuivat
asiaan. He löivät vankeja ja ampuivat laukauksia. Vankien ahdistus lisääntyi ja
tunnelma muuttui kaoottiseksi. Silloin yksi vangeista alkoi hiljaa mielessään
toistaa Jeesuksen nimeä. Hän ei päästänyt ääntäkään eikään millään tavalla
herättänyt huomiota hiljaisella rukouksellaan. Mutta silloin tapahtui ihme.
Rauha laskeutui miehen rukouksen kautta vankien ja vartijoiden keskuuteen.
Jeesuksen nimi oli vahvempi kuin pahan valta. Jeesuksen nimi oli väkevämpi kuin
vartijoiden väkivalta. Jeesuksen nimi mursi pelon ja ahdistuksen.
Yksi lapsistamme kärsi ehkä neljävuotiaana peloista ja
pahoista unista. Joka ilta hän pyysi ennen iltarukouksen lukemista:
"Rukoile, ettei mitään pahaa tapahtuisi." Äidin tai isän rukous toi
turvaa pienelle. Yö ei tuntunut yhtä pelottavalta, kun siihen sai pyytää
suojelusta: "Rakas Jeesus, siunaa meitä. Anna meille enkeleitä. Siivillänsä
meitä peitä, älä meitä koskaan heitä."
Raamatussa on monia kohtia, jotka lohduttavat pelon ja
ahdistuksen keskellä. Psalmissa 23 kerrotaan Jumalan huolenpidosta
näin:"Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat
paimensauvallasi." Kastekäskyssä Jeesus lupaa, että hän on kanssamme
kaikki päivät maailman loppuun asti. Hän on valo, joka valaisee pimeytemme. Hän
on tie, joka johdattaa monien vaihtoehtojen ja valintojen keskellä. Hän on
rakkaus, joka voittaa kaiken pahan. "Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy
rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Pelkoa ei rakkaudessa
ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. " 1. Joh.4:16,18
Samuli Edelmannin: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie