Sealed With A Kiss

Olen joutunut olemaan Miehestä erossa 17 päivän ajan. Se johtuu siitä, että rippikoulujemme ajoitukset eivät menneet ihan putkeen. Seitsemäntoista päivää on pisin aika, jonka olemme olleet erossa avioliittomme aikana. Seurusteluaikana olimme erossa kokonaisen kesän minun toimiessani kesäteologina Ylitorniolla ja Miehen hoitaessa Riihimäen seurakunnassa kesäisännän vaativaa toimea.

Pitkä ero raastoi nuoren rakastuneen tytön mieltä, mutta silläkin oli varmasti tarkoituksensa. Parisuhteemme sai vankemman pohjan, kun jouduimme työstämään sitä omilla tahoillamme kesän ajan. Lisäksi Miehen ansiokas työ mm. jätevesipuhdistamon hoitajana johti siihen, että hän sai kaksi vuotta myöhemmin papin viran Riihimäeltä. Me muutimme silloin yhdessä Riihimäelle, josta saimme elämäämme ja työurallemme paljon hyviä aineksia. Olimme mukana Pekka Simojoen johtamassa EtCetera-kuorossa sekä  teimme työtä monien monilahjakkaiden vanhempien seurakunnan työntekijöiden rinnalla. Imimme itseemme vanhempien kollegoiden tietotaitoa, osaamista ja tuoretta työotetta.

Kesällä 1995 tein työtä Ylitorniolla kesäteologina ja asuin Aavasaksalla ihanan ja rakkaan Kaisa-musterin luona. Vapaa-aikana leivoin, kuntoilin ja kirjoittelin poikaystävälleni kirjeitä. Tänä yönä kaivoin kirjeet esiin, kun uni ei tullut silmään. Oli mahtavaa saada väläys kesästä, jolloin olin 20-vuotias. Kirjoitin poikaystävälleni avoimesti, laveasti, elävästi ja syvällisesti. Tekstin väleihin olin kirjoitellut runoja, raamatunkohtia, laulunpätkiä ja ajatelmia.

Lapista tulleiden kirjeiden lukeminen on varmasti ollut etelässä kasvaneesta poikaystävästä sangen eksoottista. Lenkillä kerron juosseeni yhdessä poron kanssa. Pellon murre näkyy kirjeissäni vielä selvästi; olinhan ollut opiskelemassa Helsingissä vasta yhden vuoden. Kirjeissäni tuon usein esille sitä, miten kypsymättömänä ja nuorena pidän itseäni, vaikka näin keski-ikäisen näkökulmasta tuntuu, että kaksikymppisenä olen monissa asioissa ollut varsin kypsä. En koe, että olisin loppujen lopuksi ihan hirvittävän paljon kehittynyt aikuisiällä. Kirjeissäni valittelen myös sitä, miten huonoa käsialani on. Nykyiseen käsialaan verratuna se on ihmeen selkeää.

Muistan ensimmäisestä oikeasta kesätyöpaikastani sen, miten minusta tuntui, etten tee tarpeeksi työtä 4000 markan kuukausipalkan eteen. Kirjeistä näen sen, miten valtavan monipuolista työta tein. Leirien lisäksi olin mukana kaiken maailman kissanristiäisissä, toimitin jumalanpalveuksia, tein kanttorinsijaisuuksia ja käynnistelin itse jotain toimintaa. Olin selvästikin innokas ja idearikas jo silloin. Välillä otin liikaa stressiä omille kapeille hartioilleni. Viiden nuoren kuolema kesän aikana laittoi minut pienelle paikalle. Vaikka en tuntenut kuolleita nuoria, pienen paikkakunnan suunnattoman suuri suru leimasi kesääni. Onneksi olin jo silloin rukouksen ihminen: jätin huoliani ja murheitani Herran hoitoon. Muuten en olisi kyllä jaksanut.

Kirjeissäni on paljon hurmaavia pieniä kertomuksia. Yksi huvittavimmista on kertomus muistotilaisuudesta, jonne jouduin tuuramaan naapuriseurakunnassa kirkkoherrana toiminutta isääni. Minun piti laittaa muistotilaisuudessa pyörimään nauhalta isäni puhe. Lopputulos oli se, että vedin koko muistotilaisuuden. Istuin omaisten pöydässä, luin puheen, valitsin virret spontaanisti ja säestin ne sekä juonsin koko tilaisuuden. Kirjessä kuvailen värikkäästi, miten kaikista kamalinta oli se, että minut laitettiin hakemaan ruokaa ensimmäisenä 70 hengen porukasta, vaikka en tiennyt vainajasta mitään.

"Jutun opetukset:
1. Kaikkea voi sattua, jos olet Paavo Korteniemen tyttö
2. Seurakunnan työt voivat olla moninaiset (nuori teologireppana papinsijais-kanttori-juontajana)
3. EN HALUA PAPIKSI!
Kokemus kyllä taas vahvisti sitä, etten halua papiksi. En tunne kyllä oloani kovin kotoisaksi tuomosissa muistotilaisuuksissa. Vielä tunnetta lisäsi se, kun kuulin, että kirkkoherra oli aamulla herätetty onnettomuuden jälkeen ja oli joutunut viemään poliisin kanssa tiedon nuorten kuolemista heidän koteihinsa. Minusta ei kyllä olis semmoseen! Et ole siekään helppoon ammattiin suuntautumassa...Lupaan olla hyvänä tukena, jos naimisiin asti päästään."

Naimisiin päästiin vuoden päästä. Mies vihittiin papiksi vajaan kahden vuoden päästä kirjeestäni. Minut vihittiin papiksi reilun vuoden päästä Miehen pappisvihkimyksestä. Kaikesta olen selvinnyt! Siitä kuuluu kiitos Herralle!

Jason Donovan: Sealed With a Kiss
Though we've got to say goodbye for the summer
Darling I promise you this
I'll send you all my love
Every day in a letter
Sealed with a kiss

Yes it's gonna be a cold lonely summer
But I'll fill the emptiness
I'll send you all my dreams
Every day in a letter
Sealed with a kiss

I'll see you in the sunlight
I'll hear your voice everywhere
I'll run to tenderly hold you
But darling you won't be there

I don't want to say goodbye for the summer
Knowing the love will miss
Oh let us make a pledge
To meet in September
And seal it with a kiss

Yes It's gonna be a cold lonely summer
But I'll fill the emptiness
I'll send you all my love
Every day in a letter