Ristin luona kiusatulla paras paikka on!

"Henki ajoi Jeesuksen autiomaahan. Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Hän eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta." (Mark. 1:12-13)
Tämän päivän evankeliumiteksti on hyvin lyhyt. Siinä ei kerrota sitä, miten Saatana kiusasi Jeesusta. Raamattu on kuitenkin kirja, joka itse selittää itseään. Tämän sunnuntain toisessa evankeliumitekstissä Matteus kertoo Markusta tarkemmin, mitä autiomaassa tapahtui. Jeesus paastosi ensin 40 päivää ja 40 yötä. Silloin hänen tuli nälkä. Kiusaaja huomasi, että Jeesus on heikoilla. Niinpä hän houkutteli Jeesusta: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Miten houkutteleva ajatus nälkäiselle miehelle. Erämaan kivet voisivat muuttua herkulliseksi leiväksi. Saatanan tarjous kuulostaa houkuttelevalta myös sen, vuoksi, että hän pyytää Jeesusta näyttämään jumaluutensa tällaisella ihmeellä.

Jeesus ei kuitenkaan kuuntele Paholaista ollenkaan, vaan hän vetoaa Jumalan sanaan. ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta. Seuraavassa kiusauksessa on mielenkiintoista se, että Kiusaaja vetoaa puolestaan kirjoituksiin. Hän pyytää Jeesusta heittäytymään Jerusalemin temppelimuurin harjalta, koska psalmissa sanotaan: ”Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.” Vaikka Jeesus oli äärimmäisen heikossa fyysisessä kunnossa paaston jälkeen, hän pystyi vastustamaan tätäkin kiusausta. Hän vastasi Raamatun sanalla Paholaisen hyökkäykseen. Kolmannella kerralla Saatana vei Jeesuksen korkealle vuorelle, josta Jeesus näki maailman kaikki valtakunnat ja niiden loiston. Se kaikki olisi Jeesuksen omaa, jos hän voin polvistuisi ja kumartaisi Saatanaa. Jeesus pysyi edelleen tiukkana: Mene pois, Saatana. On kirjoitettu: Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.” Kolmannen kiusauksen jälkeen Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan ja enkelit tulivat palvelemaan Jeesusta.   

Kiusaajalla oli aivan tietty tarkoituksensa, kun hän piinasi Jeesusta. Hänen suunnitelmanaan oli, että Jeesus luopuisi kutsumuksestaan. Hän toivoi, että Jeesus ei kuuntelisi Jumalan ääntä ja toimisi sen mukaan, vaan tekisi valintojaan oman mielensä mukaan.

Mielessäni on monia tilanteita, joissa minua on houkuteltu luopumaan kutsumuksestani eri tavoin. Olen kokenut, että Jumala on antanut minulle jonkun tehtävän, mutta sitten on tapahtunut asioita, joissa ylpeyttäni on koeteltu. Esimerkiksi kotiäitinä ollessani mieheni pyysi minua pitämään seurakuntaansa  muskareita ja luentoja kuolemansynneistä. Otin mielelläni tehtävät vastaan ja koin ne mielekkäinä tehtävinä. Jossain vaiheessa kuitenkin minua alkoi suunnattomasti ärsyttää se, miten vähän sain palkkiota tekemästäni työstä. Toinen muskaripaikka sijaitsi kodistamme niin kaukana, että suurin osa pienestä palkkiosta meni matkoihin. Purnasin usein miehelleni myös siitä, miten pienen korvauksen sain luennoista verrattuna siihen, kuinka paljon niiden valmistelu vei minulta aikaa. Olisi ollut suuri kiusaus jättää homma kokonaan sikseen. Onneksi en tehnyt niin. Sain viettää mukavia muskarihetkiä lapseni, toisten lasten ja heidän äitiensä kanssa. Muskarin vetäminen ei tehnyt minua rikkaaksi, mutta sain jotain paljon arvokkaampaa. Elämääni jäi muutama ystävä ja paljon tuttuja. Luentojen pitäminenkin osoittautui kannattavaksi. Opin lisää itse tehdessäni niitä. Myöhemmin olen pystynyt hyödyntämään tekemääni työtä omassa työssäni. Jos olisin kuunnellut kiusaajan ääntä, kotiäitivuoteni olisi ollut paljon tylsempi ja pinnallisempi.  Toimintani ei ollut mitenkään jalomielistä eikä esimerkillistä, kun välillä purnasin pienestä palkkiostani sekä miehelleni että Jumalalle. Siitä huolimatta koin, että Jumala arvosti sitä, että olin uskollinen saamissani tehtävissä.

Jeesuksen toiminta autiomaassa on esimerkkinä oikeasta toiminnasta kiusauksissa ja koettelemuksissa. Jeesus vastusti Saatanaa Jumalan sanalla. Hän vetosi kerta toisensa jälkeen niihin lupauksiin, joita Jumala on antanut Raamatussa. Samalla tavalla meidän on hyvä etsiä Raamatusta neuvoja, ohjeita ja voimaa, jotta voisimme kestää kiusauksissa ja koettelemuksissa. Olen huomannut itse sen, miten tärkeää on, että luen säännöllisesti Raamattua. Hengellisestä työstä huolimatta on vaarana, että lähden jollain elämänalueella menemään sellaiseen suuntaan, joka ei ole Jumalan tahdon mukainen, jos laiminlyön Raamatun lukemista ja rukousta. Raamatun lukeminen ei ole suoritus, jota teemme miellyttääksemme Jumalaa tai osoittaaksemme sitä, miten hyviä kristittyjä me olemme. Sen sijaan Raamatun lukeminen on tärkeää meille itsellemme, jotta voisimme elää hyvää elämää. Jumala voi ohjata ja johdattaa ihmeellisesti joko Raamatun tai erilaisten hartauskirjojen avulla. Monet kristityt, jotka lukevat Päivän tunnussanasta pienet raamatunkohdat päivittäin tai erilaisia hartauskirjoja, joissa on teksti jokaiselle päivälle, ovat ihmetelleet sitä, miten sattuvia tekstejä tulee hyvin usein. Raamattu on kristitylle ruisleipää, joka auttaa pysymään kaidalla tiellä.

Jeesuksen kiusaukset osoittivat, että välillä Saatana voi käyttää Raamatunkin sanaa houkutellakseen ihmistä pois Jumalan tahdosta. Sen vuoksi olisi tärkeää, että olisi ympärillä toisia kristittyjä, joiden kanssa voi avoimesti ja syvällisesti puhua myös hengellisistä asioista. Jumala käyttää usein toisia ihmisiä välikappaleena ohjatessaan meitä elämään hänen tahtonsa mukaan. Raamattu- ja rukouspiirit voivat olla paikkoja, jossa avoimesti voidaan yhdessä kysellä Jumalan tahtoa vaikeissa valintatilanteissa. On kuitenkin hyvä muistaa se, miten kaikki kristityt ovat epätäydellisiä. Ei löydy sellaista raamatunopettajaa, pappia tai kypsää kristittyä, joka osaisi kuunnella kaikissa tilanteissa Jumalan tahtoa. Sen vuoksi ei kannata ikinä sokeasti luottaa yhteenkään ihmiseen, vaan kuunnella eri ihmisten ohjeita ja näkemyksiä ja tehdä sitten sen mukaan, minkä omassa omassatunnossaan kokee oikeaksi. Jokainen ihminen on vastuussa ensisijaisesti omasta elämästään ja sen vuoksi tekee oman elämänsä ratkaisut.  

Jeesuksen läheisetkin toimivat välillä Paholaisen palveluksessa houkutellessaan Jeesusta luopumaan kutsumuksestaan. Pietarille, jonka varaan Jeesus myöhemmin antoi koko kirkkonsa, Jeesus sanoi tylysti: Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!”

Kiusausten keskellä on hyvä lukea Raamattua ja keskustella toisten kristittyjen kanssa. Kuitenkin kaikkein tärkeintä kiusausten ja koettelemusten keskellä on se, että hakeutuu lähelle Jumalaa. Rukouksessa voi Jumalalle puhua suoraan kiusauksista. Ja silloinkin, kun on langennut kiusaukseen, saa tulla Jumalan luo.  Mikään synti ei ole sellainen, että langettuamme siihen, emme voisi tulla Jumalan luokse. Jumala tietää kaikki ajatuksemme, sanamme ja tekomme. Ei meidän tarvitse esittää hänelle olevamme hyviä ihmisiä. Hän ottaa meidät vastaan sellaisina kuin me olemme ja antaa meille anteeksi. Saamme joka päivä tulla rukouksessa Jumalan luokse, pyytää, että hän puhdistaa sydämemme ja pyytää voimaa elää hänen tahtonsa mukaan. Hän voi muuttaa sydämiämme, niin että viha voi muuttua rakkaudeksi, katkeruus anteeksiantamiseksi ja ylpeys nöyryydeksi.

Kiusausten keskellä meidän on nöyrryttävä siihen, ettemme ole täydellisiä, vaan tarvitsemme Jumalan armoa.  Jumala ei tahdo, että me kannamme menneisyyden painolasteja. Minkä hän on antanut anteeksi, on todella anteeksiannettu. Saatana muistuttaa meitä vanhoista synneistä, mutta Jumala vakuuttaa, että ne on annettu anteeksi Jeesuksen tähden. Nyt paastonaikana on erityisen hyvä mahdollisuus ripittäytyä papille, seurakunnan työntekijälle tai muulle luotettavalle kristitylle. Ripissä saa tunnustaa kaiken, mikä painaa sydämessä ja saa kuulla toisen ihmisen suulla, miten kaikki on anteeksiannettu.


Kiusauksia kohdatessa on tärkeintä pyytää Jumalan apua. Itse emme voi vastustaa syntiä vaan me vain masennumme, kun kerta toisensa jälkeen epäonnistumme ja lankeamme samoihin kiusauksiin. Ylpeys on monien kristillisten opettajien mukaan pahin synti. Minulle on käynyt ainakin monta kertaa niin, että olen arvostellut joko ääneen tai mielessäni toista ihmistä jostain asiasta. Vähän ajan kuluttua olen huomannut, että lankean samaan asiaan, josta olen toista tuominnut. Tommi Kalenius on ilmaissut laulussaan: ”Omin voimin yksikään ei irti pääse synneistään, armon virta kuohuaa. Avoin lähde meille on, kaikki maksettu jo on, armon virta kuohuaa.”

Me saamme aina paeta kiusauksia Jumalan syliin kuin lapsi pakenee uhkaavaa tilannetta tai ihmistä äidin tai isän syliin. Silloinkin kun tunnet itsesi täysin epäonnistuneeksi, voit paeta Jumalan syliin. Jeesus on kuollut puolestasi ristillä. Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi.  Erityisen lähelle Jumalaa me pääsemme ehtoollispöydässä. Siellä Jumala ottaa meidät lähelleen, parantaa kiusauksissa ja koettelemuksissa tulleet haavat ja antaa matkaevästä.  

Erkki Lemisen laulu Ristin luona kiusatulla paras paikka on (Minna Pyysalo)